Perjantairuno tulee vuoden takaisesta kokoelmastani Babel. Kannettavan muistissa ei muuta ole, eikä matkan päällä uusia säkeitä tehdä. Aamut uhrataan romaanikäsiksen jatkolle.
Repussani seuraa vain ruttuinen kopio unkarilaisen Erzsébeth Tóthin runosta Kotiinpaluu. Ikään kuin turvaksi ja muistutukseksi siitä, millaiseen kauneuteen ja lohtuun runous kykenee. OK, voitte pitää ajatusta pateettisena, pistän silti runon tänne ensi perjantaina.
Babelin runot toimivat parina, jälkimmäinen kuittaa edellisen. 356 tekstin kokoelmasta ne löytyvät numeroilla 56 ja 57. Ensimmäinen kuva on edellisessä postauksessa mainitusta Malagan modernin taiteen museosta, tekijän nimen olen harmikseni hukannut. Toisen nappasin junan ikkunasta jossain Punta Negran paikkeilla.
Omassa universumissamme vaikuttavat
fysiikan lait, jotka mahdollistavat olemassaolomme.
Toisissa todellisuuksissa ei ole ilmansuuntia
ei aikamuotoja arvoituksia salasanoja
salalokeroita saalistajia synkkiä myrskyöitä
ei ihmissusia lasihaarukoita myyntimiehiä
hullujen huoneita kylmää kaurapuuroa
ei muskeliveneitä mainostauluja marionetteja
valtakirjoja tilinumeroita pankkitunnuksia
ei virkapukuja epoletteja epäilyksiä
oikeudenkäyntejä tuomioita takuusummia
ei tappioita voittoja turhanpäiväisyyksiä
alistettuja anteeksipyyntöjä asiattomuuksia
ei alennuksia erikoistarjouksia kampanjakylttejä
ilveilyä epäilyä uskottomuutta pilkkaa
ei ismejä instansseja reseptejä rajoituksia
serpentiinejä shampanjabrunsseja paperipainoja
ei lukkoja lautamiehiä aivotrustien innovaatioita
vyökiristystä hapen puutetta hengen salpautumista
ei rautaesirippua rajavartioita metalliverhousta
viisumia voitelua valhetta yllätystarkastuksia
ei kartelleja korruptiota kyttiä kaavoja käskyvaltaa
kauppasaartoa lehtokurpan lentokieltoa
ei aihetodisteita alimiehitystä aliarviointia
hulabaloota halveksuntaa häpäisyä hirvivaaraa
ei siirappia sokeutta salatiedettä alkemiaa
kruunajaisia kaikkivaltiaita valuvirheitä visioita
ei eräpäiviä erioikeuksia eläintarhan elefanttia
salajuonia suojakelmuja pilkkakirveitä giljotiineja
ei palomuureja piilokameraa baarikärpäsiä ei
liian suurta ei liian pientä numeroa.
………………………………………………
Henkilö M, jota kutsuttiin usein puhumaan julkisista
ja yksityisistä asioista, alkoi vastata välinpitämättömästi:
”Kasvatan joka päivä luetteloani asioista, joista en puhu;
suurin filosofi on se, jolla on pisin luettelo.”
……………………………………………….