Pari viikkoa kului palmun alla valossa ja lämmössä. Saattaa olla, että loma ja pako joulusta loivensi hieman ”perusahdistusta”. Keskeneräinen romaanikäsis kulki mukana ja karttui muutamalla kappaleella joka päivä.
Nyt työpöydän takana taas. Muutama päivä on mennyt arkisia asioita hoitaessa. Tänään tuli jo tarkisteltua lähdetietoa Hieronymus Boshista, (1450 – 1516) renessanssiajan hollantilaisesta taidemaalarista.
Bosch maalasi ihmisluonnon heikkouksia ja symbolisia syntejä, sekoitti paholaiset, puoli-ihmiset, eläimet ja koneet – paratiisin ja helvetin näyt. Tulos oli ainutlaatuista mielikuvituksen ilotulitusta, joka on säilyttänyt omaperäisyytensä yli viisisataa vuotta. Boschista ei tällä kertaa enempää. Nyt pikapäivitykseeni vain kuvista kimmahtanut päiväntuore perjantairuno.
Maalaan tämän lukutaidottomille
ja heille, jotka osaavat lukea. Viisaille tai
toisiaan taluttaville hulluille.
Korva kuulee, silmä näkee, mutta merkitykset
muodostuvat vasta jokaisen omissa aivoissa.
Maalaan ikuisuutta varten riiviöille ja hylkiöille,
papeille, pyhimyksille ja kuninkaille –
naisille ja miehille.
Teen tämän heille, jotka putoavat yhä
pannukakun laidalta ja tietävät miten
tuoretta on telluksen tomu,
miten aurinko yhä kiertää maata.
Teen tämän heille, jotka tottelevat sokeasti,
ovat valmiita tapaamaan ja tuhoamaan
oman tietämättömyytensä tähden ja
jumalia puolustaakseen.
Heille, jotka uskovat kymmeneen käskyyn
tai seitsemään kuolemansyntiin,
paaviin ja paholaiseen. Yhdessä tai erikseen.
Omistan tämän epäilijöille, jotka eivät herkeä
ihmettelemästä – tahtovat aina ensin kysyä:
M I K S I ?
…………………………………
Ekstralinkissä:
Juhani Linnovaara ja oudot otukset
…………………………………
