Loppuviikon päivitys ei voi välttää otsikon aihetta. Vaimon nuorimman veljen viimeinen matka tehdään perjantaina. Syöpä vei raavaasta miehestä yli puolet ennen kuin armahti kivuista.
Välimme eivät olleet kovin läheiset, mikä tarkoittaa sitä, ettemme tavanneet vuosiin. Sisarukset kyllä soittelivat toisilleen ja kertoivat kuulumisia säännöllisesti. Olkoon viimeinen tervehdykseni yhteisille, vanhoille muistoille, vaikkapa mökkipäivien ja kalareissujen kunniaksi.
………………………………………………
Asut taloasi kuin meri
simpukankuoren sisällä.
Keräät kotiloiden kaulanauhaa,
kylmänä niiden sisällä
humisevat lapsuuden huoneet.
Historiaasi kirjoitetaan takaperin,
siru lihassa kerää helmeä ympärilleen.
Niin alkaa kierto alusta taas, niin kuin elämä
alkaa kerta toisensa jälkeen.
…………………………………………….
+ Osanottoni. Itselläni on suuri suru. Tiedän miltä menetys tuntuu.