Mariia Niskavaaran romaani, Ester, teurastaja, (Kosmos) sai Helsingin Sanomien esikoispalkinnon 2025. Teos on ollut lukulistallani siitä lähtien, mutta kaiken muun ohella vuoro koitti vasta nyt.

Otetaan kiteytys heti alkuun: romaani on ”parasta”, mitä olen aikoihin lukenut. Ja toisaalta, ei takuulla kaikkien mieleen. Mikä on kirjallisesti hyvää tai parasta? Olen lainannut usein Raymond Carveria (1938-1988) ja hänen esseetään: Kirjoittamisesta.
”Jokainen suuri tai edes hyvä kirjoittaja rakentaa oman, omintakeisen maailmansa. On kyse tyylistä, mutta ei yksin siitä. Kaikessa mitä kirjailija kirjoittaa, tulee olla hänelle ominainen ja kiistaton leima. Hänen maailmansa, ei kenenkään muun. Tämä erottaa kirjailijat toisistaan. Ei lahjakkuus. Sitä kyllä riittää. Mutta kirjailija, jolla on erityinen näkökulma ja kykenee tämän esittämään taiteellisessa muodossa; tällainen kirjailija saattaa päästä pitkällekin.”

Mariia Niskavaara, kuva: Kosmos / Meri Björn.
Ester, teurastaja on poikkeuksellisten näkökulmien ja lyyrisen kielensä varaan rakennettu omalakinen teos. Absurdi kertomus, joka on ”satujen sukua” ja näkökulmissaan yllättävä. Se mikä jätetään sanomatta, on yhtä tärkeää kuin sanottu. Tarinan voisi tiivistää yhteen virkkeeseen: Teurastajana Ester on kutsumusammatissaan, mutta hänen suurin toiveensa on saada oma lapsi, ja kun sitä ei kuulu, Ester alkaa vaalia sisällään suurenevaa kasvainta.
Kirjallisia sukulaisia ei teokselle ole helppo löytää. Kolme kustantajan sivulla mainittua nimeä eivät vastaa mielikuvaani. Kirjaan tähän kaksi omaan mieleeni ensin noussutta: Sinikka Vuola, Myrskyn anatomia (wsoy 2024) ja Gaétan Soucy, Tulitikkutyttö (Gummerus 2001, suom. Anna-Maija Viitanen.)

Niskavaaran romaani on 181 sivun mittainen. Tässä tapauksessa se on etu. Tiivis lukukokemus tuo terävyyttä. Naula uppoaa lautaan, vasara ei. Ester, teurastaja, pakenee arvioita omaleimaisuudessaan. Romaanin sielu ei selittämällä tai kuvailemalla avaudu. Vahva lukusuositus esikoiselle, jonka käännösoikeudet on myyty jo yli kolmeenkymmeneen maahan.
…………………………………
Blogin ekstralinkit
1. Todella veteliä preludeja koiralle
2. Musteapina ja Kuvitteellisten olentojen kirja
…………………………………..