Blogi päivittää yhdellä runolla ja kokonaisella gradulla. Linkitän loppuun Aapo Siippaisen opinnäytetyön ”Tunnustusten luolat – Internetlähteet ja niiden muokkaaminen Tytti Heikkisen, Teemu Mannisen ja Harry Salmenniemen hakukonerunoissa”.
Niille, joita kiinnostaa hakukonerunous – heille jotka haluavat tietää tarkemmin mitä on runouden flarf, voin suositella Siippaisen tutkimusta. ”Tunnustusten luolat” kertoo seikkaperäisesti ja selkein esimerkein googlettamisen käytännöistä runoa synnytettäessä.
Olen gradussa mukana vain parin tekstikappaleen verran, mutta päivitän perjantairunoksi tekstin, josta työssä on kyse.
”Myös Teemu Mannisen Lohikäärmeen poika -teos elää omaa elämäänsä kansien ulkopuolella. Runoilija Juha Siro lainaa Mannista Satakieli! -kokoelmassaan (2008). Siron ’Ihmisen tuhka’ –runoon (Siro 2008, 10) on lainattu kolme säettä Mannisen ’Sonetteja pissaliisalle’ –runosta: ’Ihq töötti NRJ ahihi idols / napapaita tyksiä massikka / pällygremo himmailee, / post-futuristi-runoilija googlettaa ja kirjoittaa.’ Viimeinen säe on viittaus Mannisen runon tekotapaan.
Siro lainaa Mannista lähteen selvästi mainiten. Juha Siron runokokoelman alaotsikko on ’polyfonisia runoja.’ Hän haluaa käyttää kirjassaan mahdollisimman paljon erilaisia ääniä. Hän on käyttänyt runokokoelmassaan muun muassa iltapäivälehtien, lukion kirjallisen ilmaisun opiskelijan ja sanakirjan sanaluettelon aineistoa. Mannisen flarfin Juha Siro valitsi teokseen koska halusi mukaan runoudeksi luettavaa verkkokieltä (Siro 2010).”
Tässä koko runo, josta tutkimuksessa mainitut rivit on napattu. Päivityksen kuvat tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan kotisivuilta. Linkki jutun lopussa.
……………………………………………………………………………….
I h m i s e n t u h k a
Minä sitä ja tätä,
pahimmillaan: Minä olen!
Ties mitä?
Ehkä kitara, joka lyödään kiveen tuhannen tikuiksi.
Kuten V. Kajava kirjoitti. Kiitos siitä.
Ja runon esiliinasta keittiön oven kahvassa,
jos oikein jaksan muistaa?
Väliäkö sillä, ensikosketuksesta aina jotain jää.
”Ihq töötti NRJ ahihi idols
napapaita tyksiä massikka
pälly gremo himmaile”,
post-futuristi-runoilija googlettaa ja kirjoittaa.
Jotain meihin aina tarttuu, katoavaa tai kaunista.
Niin kuin se, mitä lehdessä lukee:
että ihmisen tuhkasta puristettu timantti saa aina sinisen värin
ja on korkeintaan 0,2 karaatin kokoinen.
…………………………………………………………………………….
Tunnustusten luolat, Aapo Siippaisen gradu.
Tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan kotisivu.
Blogin ekstralinkki parin vuoden takaa: ”Syytön vapautuu murhaajan jo tähdätessä”
…………………………………………………………………………..
