”Hyvä Jumala, hänet on ammuttu!”

Nappaan vielä viikontakaista juttua hännästä. Kerroin metsästäneeni alkuperäistä artikkelia Saarikosken lemmikkioselotista. Huutonetistä löytyneen lehden ehti kuitenkin saada joku muu.

En ole keräilijä. Paperit pysyvät järjestyksessä, mutta turhaksi käyneestä rojusta luopuminen on minulle helppoa. Itse asiassa koen helpotusta, kun saan heittää tavaraa pois. Kun käsikirjoitus valmistuu revin lähdeaineistojen lehtileikkeet, tulosteet ja muistikirjat.

Viikkosanomat No 48B 3.12.1963

Jotain näemmä kuitenkin jää. Löysin työhuoneelta kansion, jossa on vanhoja Viikkosanomien numeroita. Kennedy on juuri ammuttu. Lehti tekee jutut normaalinumeroihinsa ja kasaa lisäksi 3.12.1963 ilmestyvän erikoisliitteen, joka on omistettu kokonaan murhalle.

Minulla ei ole käsitystä, olinko nähnyt lehtiä niiden ilmestyessä tai lähivuosina sen jälkeen. Vaikka netistä löytää nykyään kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman, vanhoissa Viikkosanomien numeroissa on magiaa, joka tuo Dallasin tapahtumat lähemmäs.

Viikkosanomat No 48B 3.12.1963

Sain lehdet haltuuni likipitäen niin, kun sen kerron romaanissani Linnun muotokuva (Like 2011). Olen käyttänyt aiemminkin Kennedy-aineistoa proosassani, mm. havaintoja hautajaiskuvista ja perhealbumin kuvia lomanvietosta heidän kesäpaikassaan Massachusettsin Hyannis Portissa.

Viikkosanomat No 49 6.12.1963

Dallasin kolme laukausta ammuttiin viisikymmentä vuotta sitten 22.11.1963. Viikkosanomat kertoo myös miten Väinö Linna oli ollut Amerikassa murhan tapahtuessa. Alla romaanista poimittu tekstipätkä päivän muistoksi.

Viikkosanomat 48B 3.12.1963

”Kolme vanhaa lehteä, joiden sivuille nainen oli leikannut tarralaput juttujen merkiksi. Päällimmäisenä marraskuun Viikkosanomat No:48 vuodelta 1963. Sakari Mättänen: Suuren surun päivät. Viikkosanomien toimittaja Yhdysvalloissa: Kertomus presidentti Kennedyn kuolemasta ja tähtilipusta puolisalossa.

Joulukuun Kuudennen päivän numero jäähyväiskuvineen Arlingtonin sotilashautausmaalta. Samasta lehdestä löytyi myös juttu Väinö Linnan Amerikan matkasta, hän oli ollut Los Angelesissa murhan tapahtuessa. Kirjailija sanoo järkyttyneensä tiedosta ja ihmetelleensä miten avoimesti ihmiset näyttivät tunteensa ja itkivät kaikkialla.

Kolmantena nipussa oli kaksikymmentäneljäsivuinen erikoispainos, josta löytyi juttu Kennedyn yhdeksänlapsisen miljonääriperheen pojan tiestä huipulle, sekä kuvareportaasi kuoleman sekunneista Dallasissa.

Kolme laukausta on ammuttu.

Presidentin päästä vuotaa verta.

Jacqueline Kennedy huutaa: – Jack! Voi ei, ei!

Kuvernööri on lyyhistynyt vaimonsa käsivarsille.

Kivääri vedetään sisään erään talon kuudennen kerroksen ikkunasta.

Kadun varrella huutaa eräs nainen: – Hyvä Jumala, hänet on ammuttu!

Presidentin autonkuljettaja huutaa: – Nopeasti pois täältä!

Abraham Zaprudekin kamera kuvaa jatkuvasti.”

……………………………………………………………

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

VASTAA LASKUTOIMITUKSEEN KOMMENTOIDAKSESI!