Edellisen jutun kommenteista muodostui hyvä keskustelu. Seuraavaksi lupasin rahan sijaan runoa. Olen kirjoittanut tänne kaikkien aikojen Ameriikan poeetasta Walt Whitmanista. Tasapuolisuuden ja taiteen vuoksi nyt olisi ollut Emily Dickinsonin vuoro.
Siirretään kuitenkin kuoleman ja kärsimyksen kulttirunoilijaa hieman tuonnemmas, että ehdin penkoa muistiiinpanojani ”Golgatan kuningattaresta”.
Tarjoillaan tähän väliin runo kuolemattomia lauseita luoneesta Majakovskista (1893-1930). Teksti on kasaantumassa olevasta kokoelmasta, jonka liki neljäsataa tekstiä linkittyvät toisiinsa ja hotkivat siinä juostessaan sisäänsä koko maailman. Olkaa hyvä: Majakovskin aivot ja teksti n:o 172.
Futuristi elää – Vladimir Majakovski
yhä runoilija henkeen ja vereen,
intohimoinen uhkapeluri Gruusian takametsistä
tsaarin aikaan opiskellut vankilasta vauhtia hakenut
porvarien säikäytysmatkoja suunnitellut runokiertueiden tähti
koiranpaskaan verrattu neuvostokansakunnan mannekiini
Korvapuusti yleiselle maulle -manifestin julkaissut
suprematistisia mainoksia suunnitellut, toiseen leiriin loikannut
Ranskasta Renaultin Moskovaan hankkinut
yksityisautolla hurjastellut huligaanikommunisti
Pilvi housuissa -kokoelmaa kirjoittaessaan Lili Brikiin rakastunut
New Yorkiin matkannut ja siellä tyttären siittänyt
kaduille ja toreille nimensä antanut tuntematon unohdettu
kaksi kertaa venäläisessä ruletissa tyhjää laukaissut
Kuinka säkeitä valmistetaan -ohjeet kirjoittanut
(varastossa pitää aina olla riittävästi puolivalmisteita)
huhtikuussa 1930 Lontoosta palatessa itsensä ampunut
kuolemattoman lauseen kirjoittanut:
”Runous on joka päivä uudestaan rakastettua sanaa.”
hautajaissaattoonsa yli 60 000 henkeä kerännyt
runoilija jonka kallo sahattiin auki – aivot punnittiin
ja havaittiin miten piinallisesti ne painoivat
360 grammaa enemmän kuin Leninin aivot.