Etelä-Sudan, maailman nuorin valtio itsenäistyi heinäkuussa 2011. Ennen tätä Sudanissa käytiin katkeria kamppailuja. Maan ensimmäinen sisällissota alkoi jo 1950-luvulla. Puute täydensi koettelemuksia, vuonna 1988 nälkä tappoi neljännesmiljoona ihmistä.
Päivän Hesari kertoo tämänhetkisestä tilanteesta: ”Kymmenet tuhannet ihmiset ovat kuolleet, maassa on tehty etnisiä puhdistuksia, siviilejä on raiskattu ja poltettu elävältä, tuhansia lapsia on pakotettu sotilaiksi, miljoonilla on ollut pulaa ruoasta ja vedestä. Ainakin kaksi miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa.”
Sisällissota leimahti vuonna 2013. Presidentti Salva Kiir syytti varapresidentti Riek Macharia vallankaappausyrityksestä ja syrjäytti tämän. Miehet kuuluivat maan eri etnisiin ryhmiin, dinkoihin ja nuereihin.
Yksilö on tärkeä, muutaman kiihkoilijan toimista kärsivät lopulta miljoonat. Tai toisin päin, hyvän puolesta kannattaa ponnistella. Irrallaan täällä ei ajelehdi kukaan, lopulta kaikki liittyy kaikkeen.
Suomen Pekka Haavistolla oli tärkeä osuus neuvotteluprosessissa joka johti Etelä-Sudanin itsenäistymiseen. Kun itsenäisyydestä viimein päästiin äänestämään 98,83 prosenttia väestöstä kannatti sitä. YK:n perustamassa rauhanturvaoperaatiossa maahan lähetettiin 7000 rauhanturvaajaa.
Tein aikanaan Etelä-Sudanille onnittelurunon maan itsenäistyessä. Nostan rivit tähän uudelleen. Koska toivoa on. Koska maailmaa voidaan muuttaa. Koska pelosta ja ennakkoluuloista on mahdollista luopua. Jos ajattelet, että päivitys puhuu inhimillisyyden ja monikulttuurisuuden puolesta, olet oikeassa.
Kansa on painanut sormensa musteeseen ja paperiin,
äänestänyt irtautumisesta ja omasta valtiosta,
kouluissa valmistaudutaan juhlaan ja opetellaan
uuden kansallislaulun sanoja. Maailma on synnyttänyt
uuden maan. Raja on yhä räjähdysherkkä ja kesken,
tulokas on tehty sitkeästä sisällissodasta
verestä sorrosta sotilaista rauhansopimuksesta
pakolaisista peloista puhdistuksista paluumuuttajista
sankareista veteraaneista puolustusvoimien budjetista
taistelulauluista lapsista kapinallisista rauhanturvaajista
dollareista öljystä aavikon pölystä tiikistä mahongista
mellakkapoliiseista rääsyistä rikkauksista veljistä sisarista
naisista neuvotteluista nälästä ja Niilin vedestä –
avaruudesta asti näkee, että maa on entistä isäntäänsä
vehreämpi, metsiä ja viljelymaita ravitsee Valkoinen Niili,
elämän pääsuoni ammoisista ajoista lähtien.
* * *
Yleisö puhkeaa ylistyksiin: Thank you Jesus!”
huutaa nainen, jonka kampausta koristavat
uuden isänmaan pienoisliput.
”South Sudan – ou jee, women ou jeeeeee!
iueee-iueee-iueee-iueee, iu-iu-iu-iu-iu-iu-iu-iu!”
Lentokentän laidalla Jubassa vedetään salkoon Suomen lippu,
yhdeksänkymmentäneljä täyttävä maa
tervehtii tuoreinta tulokasta.
………………………………..
Blogin ekstralinkki: ”Sensuroitu typeryksiltä ja diktaattoreilta”
………………………………..