Kuntoilupäivänä loikin jälleen Lucabettoksen kappelille. Portaissa pulssi kohoaa mukavasti. Perillä huomaan, että auringonlaskun lämmintä valoa ovat tulleet tavoittelemaan myös muotikuvaajat. Mallia tuunataan ja puunataan, tukkaa pöyhitään pörhölleen. Ja taas minua kielletään kuvaamasta. Kun kysyn miksi, tiukka heppu tiuskaisee: ”Because She doesn´t like it.” Naurattaa, mutta suljen suuni.
Iäkkäämmältä naiselta saattaisi ostaa ikonin tai rukousnauhan. Kuvaan hänen profiilinsa muina miehinä. Näinä aikoina arvottavat kommentit pitäisi esittää kieli keskellä suuta, mutta jos voisin valita toisen naisista iltraseuraksi ouzolasin ääreen, en miettisi kahta kertaa. Voi miten mielenkiintoinen olisi uurteisten kasvojen elämäntarina.
Yöllä herään klo 03.15. Kuten joka yö. Alan kelata elämää ja käsikirjoitusta. Arvaamatta Viktor Klimenko aloittaa päässäni uusintaesityksen ikuisuuksien takaisesta eroviisukappaleestaan. En ymmärrä miten muistan säkeet.
”Onneni auringon luulin taivaalle seisahtuneen, kunnes näin sinisen linnun lentävän etelää päin. Näin sen ja ymmärsin sen, poissa aika on rakkauden. Kun aurinko laskee länteen, kun aurinko laskee länteen.”
Eihän Viktor moisella patetialla kisassa pärjännyt. Minä vaan valvon ja mietin kahta naista kappelissa.
Ps. Läppäri on henkitoreissaan, käynnistyy joskus, mutta lämmetessään pimenee varoittamatta. Kuvia olisi täältä vielä, toivottavasti saan niistä muutaman blogiin. Käsiksen jatkoon on onneksi vanha konsti, kulman kaupasta ostettu vihko ja kynä.
Tämäkin iBook on ruvennut lämpenemään enemmän kuin ennen. En uskalla puhua tästä enempää etten tule mananneeksi huonoa onnea tähän päähän.
Kyllä minulla on sellainen käsitys että nämä koneet ovat lähinnä kuolemattomia. Täytyyhän teillä Tampereella olla joku liike joka osaa näitä korjailla? Kun meilläkin on!
Kauniita kuvia molemmat, varsinkin vanhus on erittäin kaunis iltaauringon valossa.
Tämä masiina aukeaa enää joka kymmenennellä yrityksellä ja kohta varmaan mykistyy. Kyllä vaihto on kotimaassa edessä.
Kamera onneksi pelaa 🙂 Joo, kyllä se niin on että hyvä kohdekin tarvitaan, mutta valo sen valokuvan tekee…
Hyvä kuvapari. Vanhan naisen kuva on todella upea. Molempia kuvia tuntuu paikan ja naiseuden lisäksi yhdistävän naisten sisäänpäin kääntynyt katse. Malli tuntuu sulkeneen kaiken ulkopuolelleen, olevan vain aseteltavia jäseniä ja pöyhistettävää tukkaa, vanha nainen taas tuntuu katsovan jonnekin kauas, näkevän jotain joka tekee hänet surtulliseksi.
Aikamoinen paparazzi kuvaaja on veljestäni kehkeytynyt. Eikä millään meinaa uskoa, kun kielletään kuvaamasta. Mutta hienoja kuvia joka tapauksessa ja ihana auringonvalon kajastus molemmissa kuvissa.
Hauskaa että pääsitte eilen Elytis-iltaan! Kävin minäkin eilen Lykabettoksella, mutta aamulla, jolloin nousu ei vaadi hikeä vaan happea…
Täältä Koroneoksen kirjastosta,
Markku
Ah, Lycabettos, kapusin sinne Ateenan matkallani pari vuotta sitten. Muotikuvaus oli siellä silloinkin menossa. Ihana valo kuvissasi. Terveiset lumimyrskyisestä ja pimeästä Suomesta…