Svenska dagen kalenterissa tänään. Ei me täällä irrallaan ajelehdita sen paremmin kuin jostain mystisestä suomalaisuuden juuresta kasveta. Globaalia ja lainaa kaikki on vaan. Ideoiden ja tekojen jalostettavaa materiaa ja henkeä. Kertaan jutun vuosien takaa. Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustamisasiakirjan 1.10. 1779. Blogi keskittyy kuninkaaseen, ja tarjoaa lukijoille proosarunoa.
Kustaa III oli kulttuurille avoin, perusti kuninkaallisen oopperan, rakasti teatteria ja halusi näytellä itsekin. Mitä muuta, se selviää säkeistä. Olkoon tällä kertaa johdanto lyhyt, runo pitkä. Teksti löytyy 365 runon kokoelmastani Babel.
Näillä riveillä lepää Ruotsin kuningas Kustaa kolmas.
Näyt ja toiveet, jotka hallitsija lähetti maailmaan, tulevat takaisin
terävä äly ja taiteellisuus, teeskentely ja teatraalisuus
valistunut yksivaltius, säädyiltä kaapattu valta ja saneltu hallitusmuoto
propagandapuheet suurvallasta ja jatkuvat sotahankkeet
oikeuslaitoksen uudistus ja kidutuksen lopettaminen kuulusteluissa
kustavilaiset kalusteet, arkkitehtuuri, hienostelu ja hepeneet
kuninkaallinen ooppera, akatemia ja draamateatteri
näyttelijän roolit ja ranskankieli, kiinnostus Babelin ja
Tampereen runoihin, kaupungin perustaminen 1779
valtiontalouden välttely, henkilökohtaiset mieltymykset
epäjohdonmukainen politiikka ja arvaamattomat hankkeet
kihlaus viisivuotiaana, onneton avioliitto uskonnollisen Sofian kanssa
ylikäymätön järkytys toisen pojan kuolemasta ja aateliston kapinointi
hovin suosikit, vastustajien kauna, katkeruus ja salaliitto
oopperatalon naamiaisissa ammuttu laukaus, joka ei vienyt henkeä
vaan ruosteisen luodin kasvattama kuolio.
Kuten kirjoitus hautakivessä, tämä paikka on varattu
C.G. Pilon maalaukselle Kustaa III:n kruunauksesta.
Keskellä nuori kuningas säteilee sivistystä ja valistusajan aatteita,
muutokseen on vuosien matka, murhaan kaksikymmentä.
Taulun tausta hämmästyttää.
Ei valtaistuinsalia, veistoksia, pilareita, pylväitä, marmoria
ei silkkiverhoja, tyynyjä, tupsuja, kristalleja, kynttelikköjä, kirkkoa.
Kruunu nostetaan kuninkaan päähän uhkaavassa ikimetsässä,
keskellä tummia ja tutkimattomia puita, joiden lomaan
hovin hämmentävä seurue on kokoontunut.
Kuningatar on jätetty taustalle, kultaisen leikkauksen hämyyn ja
kruunun laskemisen hetkellä kuninkaan valkeat vaatteet
keräävät metsän vähäisen valon.
Maalaus on jäänyt kesken vuonna 1772 –
Tämä paikka on työlle varattu.
……………………………………………………..
Ekstralinkissä toinen kuningas ja hänen henkilääkärinsä:
”Huhtikuun 5. päivänä vuonna 1768 Johann Friedrich Struensee otettiin Tanskan kuninkaan Kristian seitsemännen henkilääkäriksi ja neljä vuotta myöhemmin hänet mestattiin.”
……………………………………………………..
