Satavuotias klassikko on vireessä vedossa!

Miehitetty kaupunki (Bezette Stad) on belgialaisen kirjailijan Paul van Ostaijenin vuonna 1921 julkaistu typografisen runouden ja dadaismin klassikko. Kari Aronpuron suomentama ja J.K. Ihalaisen taittama ja asemoima suomennos julkaistiin loppuvuodesta 2025 (Palladium Kirjat). Mukaan mahtuu esimerkkejä myös Ostaijenin neljästä muusta kokoelmasta.

Kannen kuva: Marra Lampi

Miehitetty kaupunki on tänään arvostetumpi kuin koskaan. Teos ei ole klassikko vain Belgiassa, vaan se on kiteytynyt länsi- ja keskieurooppalaisen avantgardismin keskeiseksi edustajaksi. Teos yhdistää kuvaa ja sanaa, sen aikaansa kuvaavan typografian ainutlaatuisuus on kestänyt, ja ottaa kipinää yhä. Ostaijen suunnitteli sivunsa tarkasti ja niiden pohjalta flaamilainen kuvataiteilija Oscar Jespers toteutti painokelpoiset originaalit.

Hesari julkaisi 8.8. Vesa Rantaman kokosivun perehtyneen arvion Miehitetystä kaupungista. Kannattaa lukea lehden digiarkistosta. Löytyy helposti Paul van Ostaijenin nimellä. Miehitetty kaupunki osoittaa suvereenisti, miten digi- ja äänirunous ei voi koskaan korvata kirjaa painettuna teoksena. Kritiikissään Rantama sanoo: ”Harvoin kohtaa käännösrunoutta, joka on näin uskollista sille, miltä hienoin kansainvälinen kirjataide sata vuotta sitten näytti ja tuntui.”

Teos ei ole täysin typografista runoutta, myös perinteisempää ”säerunoutta” ja hybriditekstejä mahtuu mukaan. Visuaaliset runot ovat valtaosin usean sivun jatkumoita. Monikielisyys on läsnä, Hollannin ohella löytyy ranskan- ja saksankielisiä fragmentteja, englantiakin. Ostaijen teki myös käännöksiä, mm. Kafkan teksteistä. 

Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa miehitti Belgian elokuussa 1914. Flaamiaktivisti Ostaijen kirjoitti Antwerpenissä, kunnes hän sai vankeustuomion kardinaali Mercierin kunnianloukkauksesta ja katsoi viisaammaksi paeta Berliiniin. Maanpakolaisuus ja Miehitetyn kaupungin synnyttäminen kesti vuodet 1918–1921. Teoksen loppuun Aronpuro on laatinut perusteelliset huomautukset ja jälkisanat, yhteensä 52 sivua. Kokonaisuudessaan mielenkiintoista ajankuvaa sekä runouden ja kielen analyysiä.

Pieni anekdootti: Aronpuro kertoo päivittäneensä kirjaan uudelleen aiemmin suomentamansa runon ”Oodi Singerille”. Löytyy sivulta 214. Peräti kolmen sivun mittainen teksti on yksi länsimaisen modernin runon klassikoista, ja henkilökohtaisten suosikkieni top-kympissä: ”Hurraa / surraa / Singerin ompelukone / Kuulkaa / Kuulkaa / Floris Jespers on ostanut Singerin ompelukoneen / Kuinka / Kuinka / kyllä / Jespersillä on Singerin ompelukone / kuinka niin / kyllä / sanoinhan / Floris Jespers on ostanut Singerin ompelukoneen…”

Miehitetty kaupunki pakenee kritiikkejä ja arvioita runsaudessaan ja omaleimaisuudessaan. Ei mitään valmiiksi annettuja tunnelatauksia, sitäkin enemmän kipinää, joka sytyttää lukijan omia ajatuksia. Ars longa, vita brevis. Taide pitkä, elämä lyhyt. Kaikki uusi rakentuu aina koetun jatkumoksi. Ostaijenin Miehitetty kaupunki on yli satavuotias klassikko, mutta yhä moderni ja hengeltään hämmästyttävän ajankohtainen.

320-sivuisen kirjan suomennos ja taitto on ollut vaativa urakka. Kulttuuriteko -sanaa käytetään usein kevein perustein. Nyt se on kohdallaan.

………………………………………..

Blogin ekstralinkit

Täyden palvelun itsemurhatoimisto

Kirja, joka odotti minua liki kaksituhatta vuotta

…………………………………………

Maailmantähti Patti Smith tuntee kirkasta iloa

Patti Smith (s.1946) on amerikkalainen muusikko ja runoilija. Hän on tuonut punk- ja rockmusiikkiin oman aatteellisen ja feministisen näkökulmansa. Jo vuonna 1975 julkaistu ensilevy Horses nosti Smithin kuuluisuuteen tyylilajinsa uranuurtajana. Maailmantähti oli myös tämänkesäisen Ruisrockin odotettu artisti.

Patti Smith, kuva Helsingin Sanomat / Nyt -liite 26.4.16
Patti Smith, kuva Helsingin Sanomat / Nyt -liite 26.4.16

Smithin diskografiaan lukeutuu yhteensä seitsemäntoista albumia. Bibliografiasta löytyy teoksia tusinan verran. Proosaa ja runoa. Vuonna 2010 julkaistu Just Kids sai National Book Award for Nonfiction -palkinnon. (Ihan kakaroita, WSOY 2010, suom. Antti Nylén)

Woolgathering ilmestyi Patti Smithin 45-vuotispäivänä vuonna 1992. Suomennos saatiin nimellä Uneksuntaa tänä kesänä Palladium Kirjojen kustantamana ja J.K.Ihalaisen kääntämänä. Kirjan esipuhe on päivätty Barcelonassa 2011. Viimeisessä kappaleessa Smith luonnehtii tekstiään ja esittää toiveensa kirjan merkityksestä lukijalle.

”Joku kysyi pitäisinkö Uneksuntaa satuna. Minä olen jumaloinut sellaisia tarinoita, mutta pelkäänpä, ettei tätä kelpuuteta. Kaikki tässä pienessä kirjassa on totta, ja kirjoitettu niin kuin kaikki tapahtui. Kirjan kirjoittaminen nosti minut oudosta lamaannuksestani ja minä toivon, että se jollain tavoin täyttää lukijan oudolla ja epämääräisellä ilolla.”

Smithin teos on pienten hetkien ja tuntemuksien kirjaamista, sellaisten, jotka saattavat tarkkaamattomalta lipua ohi huomaamatta. Otan esimerkin vuosia sitten lukemastani haastattelusta, jossa saattohoidossa oleva nainen teki tiliä elämästään: ”Parhaita päiviä olivat ne, joina ei tapahtunut yhtään mitään.”

Kannen kuva: Jean Francois Millet, Shepherdess with Her Flock (1863)
Kannen kuva: Jean Francois Millet, Shepherdess with Her Flock (1863)

Smithin teksti muodostuu lyhyistä kappaleista, minän ja ympäröivän todellisuuden vuoropuhelusta ja irrallisista muistoista. Muutamin kohdin ilmaisu tavoittaa tajunnanvirtaa ja runollista kieltä. Kiteytyksenä: pidän Uneksuntaa inspiraatiokirjana. Tekstillä on kyky tulla liki lukijaansa ja aiheuttaa ”luovaa oloa” suuntautuupa se sitten omaan kirjoittamiseen tai puhtaasti ajatuksenjuoksuun.

Lopuksi kirjan kanteen liittyvä lainaus. Kappale osoittaa kirjoittajansa intellektuaalista otetta. Samoin sitä, että olen itsekin pitänyt kuvaa ja sanaa yhtenä asiana. Kummatkin syntyvät samassa paikassa: lukijan tai katsojan aivoissa.

”Aika kuluu ja sen mukana tietyt tuntemukset. Silti aina välillä pellon magia ja kaikki mitä siellä tapahtui nousee pintaan. Ei välttämättä luonnossa vaan kirjan lehtien välissä. Milletin maalauksessa tai Corotin tunnelmissa. Kulkien läpi pitkän galleriasalin, epäilemättä hollantilaisessa valossa, se palaa minuun. Minä näen itseni säteilevänä niityn yllä, ja tunnen kuten tunsin – kirkasta, sanoinkuvaamatonta iloa”

………………………………………….

Blogihistorian ekstralinkeissä kuvaa ja sanaa

1. Rene Magrittén rakastavaiset ja onni.

2. Bo Carpelan ja Paul Klee.

………………………………………….

Babel päivittää maailmantilanteen

Palladium Kirjat on julkaissut niin tieto- kuin kaunokirjallisuuttakin jo 20 vuotta. Kotimaista ja käännettyä. Tässä tiedotteen teksti, joka lähtee uunituoreen kirjani arvostelukappaleiden matkaan.

Juha Siro: Babel - Tampereen runot. Julkistus 9.2.2013

Juha Siron 365 tekstin rihmastollinen runoteos Babel päivittää maailmantilanteen. Luomisen päivistä kurotetaan vieraalle planeetalle viidensadan vuoden päähän.

Babel julkaistaan Tampereella, Elävän kirjallisuuden Festivaaleilla Työväenmuseo Werstaan tiloissa 9.helmikuuta. Haastattelu Bertel-salissa klo 13.45 – 14.45.

Tämän päivän pirstaloituneen maailman Suuri kertomus ei ole tiiliskiviromaani, vaan kaiken sisäänsä nielevä runoteos, joka järjestää universumin mielensä mukaan väheksymättä pienintäkään seikkaa.

”Babelin päivitys ei tunnusta auringonlaskun ammatteja, / sen säkeissä mikään ei pidä vainajia kuolleina.”

Juha Siro on useasti palkittu prosaisti ja runoilija. Babel on hänen yhdeksäs kaunokirjallinen teoksensa. Kirjan esipuhe valottaa yli kymmenen vuotta mielessä kehittyneen teoksen ideaa ja puolentoista vuoden kirjoitusprosessia.

”Babelin ja Tampereen runot, siinä kaikki – / vähemmässäkin, kuten Odysseus E. sanoo: Jumalani sinä tahdoit minut ja katso: maksan takaisin.”

Terveisin Palladium Kirjat

J.K. Ihalainen, kustantaja

……………………………………………………………………

Lisään kustantajan LINKIN, josta Babelin voi vaivattomimmin tilata. Nopeimpien postiluukusta se kolahtaa jo ennen teoksen julkistusta. Tällä viikolla kirjat löytyvät myös ainakin Tulenkantajien kirjakaupasta, vastapäätä pääkirjasto Metsoa.

Kannen kuva on muokattu Gustave Dorén (1832-1883) alkujaan englantilaisen Raamatun kuvituksesta 1865.

……………………………………………………………………..