Kahteen edelliseen juttuun liittyvä Yle Radio ykkösen 5.3. julkaistu Viikon kirja – haastattelu löytyy Yle Areenasta TÄÄLTÄ.
Avainsana: Juha Siro
Perjantairuno ja Babelin julkistus
Olen julkaissut neljä runokokoelmaa ja neljä romaania. Tuorein teos, Babel julkaistaan lauantaina 9.2.2013 Elävän kirjallisuuden festivaaleilla Tampereen Työväenmuseo Werstaalla.
Päivä on monipuolista ohjelmaa täynnä (EKF-linkki) Oma osuuteni kirjailija Kirsti Kurosen kanssa alkaa Bertel-salissa klo 13.45. Meitä haastattelee kirjailija Maria Syvälä.
Babel päivittää maailmantilanteen, 365 tekstin rihmasto kietoo riveilleen kaiken: arkisen ja arvokkaan, pyhän ja banaalin. Vanhan testamentin Jumala sekoitti kielet, nyt saa puhua. Perjantairuno kuuntelee ja kommentoi.
Maailmanselitykset eivät ole Jumalan yksioikeus.
”Kaikki on valhetta, ei ole ketään eikä mitään”, sanoo S. Beckett.
Mikään ei ole valhetta, maailmassa on vaikka mitä
ja kaikki on totta, vakuuttaa kirjailijan kollega C.E.Gadda,
joka maanisessa intohimossaan halusi kuvailla kaiken
vain joutuakseen luovuttamaan loputtoman edessä.
Hiuksenhieno muutos yhteenkin luonnonlakiin
hajottaa kaiken: ei synny tähtiä, ei raskaita alkuaineita
ei hiiliketjuja, jotka ovat elämän perusta.
S. Hawking pohtii yhä kvanttifysiikkaa ja
kosmologian kysymyksiä, tekee johtopäätöksiä
jotka johtavat universumista multiversumiin:
”Tämä maailma on lakeineen meitä varten. Ei-tietoinen
maailma on luonut meidät tarkkailemaan sitä.
Koska luonnonlait eivät voi olla ihmistä varten
universumeja on monia. Me elämme siinä maailmassa
jossa on meille sopivat luonnonlait.”
Multiversumin pohdinnnat eivät voi antaa
kokeellista tietoa. Epätieteellistä jos mikä.
Heijastumat toisesta todellisuudesta löytyvät toisaalta,
tuskin hillitsen uteliaisuuttani
ihmeellistä, miten ihmeellistä kaikki on!
………………………………………………………….
Kuva Werstaan työväenmuseon sivulta. Maalaus: Hieronymus Bosch (1460)
Pienet peilit taittavat äänet tuhannesti
Tämä juttu olisi jäänyt kirjoittamatta, jollen olisi lukenut Aamulehden yleisönosastoa viime sunnuntaina. Birgitta W. kirjoittaa viettäneensä Tampereella elämänsä parhaan vuoden, mutta on nyt muuttamassa Espooseen.
Birgitta kehuu kaupungin luonnon, ihmiset ja palvelut monin tavoin. Hän ihmettelee vain miksi Tampere ei hyödynnä paremmin Suomen parhaimman kaupungin mainettaan. Lopulta kirjoittaja päätyy aivan yllättävään yksityiskohtaan: hän löytää keskustorin Kivikirjaston runolaatat ja liikuttuu syksyn sateisella kadulla.
”Ihmettelen myös miksei Kivikirjastosta kukaan tiennyt oikein mitään, kuka sen on kehittänyt ja milloin se on valmistunut”, hän kirjoittaa. Tein Kivikirjastosta aikanaan esitteen, jota on ollut jaossa kaupungin kaikissa museoissa. Myös netistä löytyy tietoa. Ei kuitenkaan sitä, mistä koko idea lähti. Näin se muutamaan virkkeeseen puristettuna meni:
Tampereen keskustoria uudistettiin 2000-luvun alussa. Sen yhteydessä arkkitehtitoimisto KSOY:n Juha Ryösä luonnosteli ajatuksen Aleksis Kiven kadun kävelyosuudelle tulevasta tekstistä. Pirkkalaiskirjailijat asetti kirjailijat Timo Malmin ja Juha Siron pohtimaan valittavia kirjailijoita ja tekstejä.
Tiimiin löytyi myös toimittaja Mikko Närhi, joka oli ollut aiemmin mukana kaupunkikeskustan kehittämishankkeissa. Nykytaiteen museon kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi pohti mahdolliselle taideteokselle tekijää ja esitti työhön kuvanveistäjä Radoslaw Grytaa.
Vastaavia hankkeita saatetaan vatvoa kaupungin hallinnossa vuosia ja ne jäävät toteuttamatta. Tämä meni läpi koska osattiin vedota siihen, että teos sisältyi arkkitehdin suunnitelmaan. Kun vielä Winterin rahastossa oli varaus julkiseen taideteokseen, asia eteni vilkkaasti.
Kivikirjasto koostuu 19 osasta: tekstilaatoista kadun pinnassa, veistosmaisista osioista ja kadun keskelle istutetusta tammesta. Puun alla on teoksen emotionaalisin osa, viisi otetta Eeva-Liisa Mannerin runoista. Sitaatteja on yhteensä kahdeksalta kirjailijalta.
Kuvanveistäjälle ehdotuksia valitessa kertasin Mannerin koko tuotannon. Valitsin ehdolle aisteille kirjoitettuja säkeitä ja kiinnitin erityistä huomiota auditiivisuuteen: ”Sade avaa korvat nukkujalle / sade avaa varjot kulkijalle / sade avaa kuulon, kävelyn sisäänpäin.”
Urbaanin hälyn keskelle voi pysähtyä hetkeksi tavoittamaan toista maailmaa. Teoksen kymmenvuotispäivän kunniaksi linkitän k a i k k i Kivikirjaston tekstit ja teostiedot TÄHÄN ja päätän postaukseni Mannerilla.
………………………………………………………………..
Tie on jäässä, mutta puiden oksilla on
valoa,
joka lohkeaa, kilahtaen kuin jää,
pienet peilit taittavat äänen tuhannesti,
ja lintujen sirottamat laulut puhkeavat
paljailla oksilla;
jos nyt on ilta, soisin sen kestävän aina.
………………………………………………………………..
Perjantairuno myös Runoraadin lähetyksessä ensi sunnuntaina
Runoraati täyttää 10 vuotta. Synttärilähetys tulee YLE Teemalta ensi sunnuntaina 23.9. klo 20.00. Minna Joenniemi pyysi minulta ohjelmaan tekstin. Ideana oli tehdä onnitteluruno julkisuuden henkilölle. Sain pitkän listan ja pari päivää funtsittuani valitsin sieltä leipuri-laulaja-näyttelijä-pellehyppääjä-taiteilija-koomikko Simo Salmisen.
Ohjelmassa on runo myös Jouni Tossavaiselta, Kirjoittajaryhmä Tapiirilta, Riina Katajavuorelta sekä Runokoneella tehty teksti. Ideana on, että runolähetit Joanna Haartti ja Juha Varis toimittavat ohjelmassa onnittelun perille. Ja raati pui tulosta tapansa mukaan.
Tekijöiden ajatuksia Onnittelurunon kirjoittamisen haasteista löytyy Runoraadin blogista: http://blogit.yle.fi/runoraati Kaikkien tekijöiden valmiit runot löytyvät täältä: http://teema.yle.fi/ohjelmat/ohjelmapaikat/runoraati
Onnitteluruno tässä kuvatiedostona. Blogin alustalla tekstin asemointi ja rivijako ei toimi kuten haluaisin. Tapaamisiin sunnuntaina.
”Bookmarkki” kirjan julkistuksesta!
Uusi romaanini Linnun muotokuva julkistetaan Tampereen teatterikesän Tapahtumien yössä 4.8.2011. Tilaisuus Akateemisessa kirjakaupassa klo 23.00, haastattelijana Mari Hyrkkänen.
Pidempi lukunäyte löytyy kotisivujeni kautta. Tähän vain kaksi lyhyttä kappaletta:
”Bill katsoo tyttöä, eikä hän itsekään tajua miksi, mutta hän kaivaa lantit taskustaan ja solauttaa ne tytön kouraan. Ja joskus myöhemmin, kun hän tajuaa asioiden oikean laidan, hän ihmettelee miten tyhjästä tipahtaneeseen tyttöön voi rakastua ennen kuin nenästä valuva veri hyytyy.
Ja hitto soikoon, jukravit! punapaitaiselle pojalle taitaa käydä samoin, tyttö on hypnotisoinut hänetkin tai sitten häneen iskee hulluuden salama pilvettömältä taivaalta, sillä hän tutkii taskujaan ja kilauttaa omatkin kolikkonsa tytön kämmenelle. Lopulta kyse ei olekaan rahasta vaan siitä, että he kolme sinetöivät ystävyytensä niin mutkattomasti ja yksinkertaisesti. Niin se käy. Kaikki voi lähteä kasvamaan muutamasta kolikosta.”
Elämän tärkein taito?
Ensin helppo kysymys, jonka joku (silkkaa kohteliaisuuttaan) saattaa joskus tehdä: ”Koska sinulta on odotettavissa uusi kirja?” Silloin kun käsikirjoitus ja kustannussopimus on tehty, siihen on yksinkertaista vastata. Muulloin ei.
Jatkokysymys on aina sama… ja mahdoton vastata: ”Mistä se kertoo?” Romaani haukkaa sen verran tarinaa sisäänsä, että sen kuvailu ei parilla lauseella onnistu. Tai sitten onnistuu, mutta muutama sana johtaa helposti harhaan ja koko kysymys on merkityksetön.
Edellinen kirjani käsitteli identiteetin ongelmaa. Ihmisen alati vaihtuvaa persoonallisuutta. Elokuun 4. julkaistavassa Linnun muotokuvassa on kaksi mottoa, jälkimmäinen napattu vajaan vuoden takaisesta Paul Austerin haastattelusta:
”Mikään ei ole varmaa. Harva meistä ymmärtää mitä tapahtuu. Jotenkin kutkuttavaa on, että me luulemme, että tiedämme mitä tapahtuu, vaikka emme tiedäkään.”
Kirjailija ei yleensä tee romaaninsa takakansitekstiä. Hän on liian syvällä omassa tarinassaan. Kustannustoimittajani muokkasi tämän kansitekstin Linnun muotokuvasta:
”Äkkinäisten käänteiden mies on jättänyt työnsä. Avioliitto on sentään pysynyt vakaana – vai onko? Unettomana yönä hän katselee itseään, kotiaan ja vaimoaan kuin itsensä yleisönä. Kenen elämää hän itse asiassa elää?
Yksi puhelinsoitto laukaisee lumivyöryn, joka on syntynyt jo kaukana nuoruudessa. Heitä oli kolme sarjakuvan sankaria. Pecos Bill itse, toveri Davy ja sitten Jane. Ratkaisematon yhtälö vaatii ratkaisua. Janen soiton jälkeen kaikki kysymykset tuntuvat kuitenkin olevan yhä vailla vastausta. Onko ensirakkaus yksi niistä tärkeimmistä tienhaaroista, joita elämän varrelle alkaa kertyä loputtomasti?
Linnun muotokuva on jännittäväksi kiristyvä, tumman huumorin sävyttämä tarina, joka kykenee yllätykseen vielä viime sivuillaan.”
Kotisivuiltani (linkki) löytyy lukunäyte kirjasta. Kappale on ”suvantopaikasta” ja luottaa tällä kohdin tunnelmaan ja itse kielen voimaan. Merkittävin valintakriteerini taisi kuitenkin olla se, että sivut sisältävät kuvauksen siitä miten poika oppii lukemaan. Niin tärkeästä taidosta kaikki alkaa.
Marilyn & Runeberg-ehdokkaat
Alkusyksystä julkaistu romaanini Marilynin hiuspinni on ehdolla Runeberg-palkinnolle. Olen ilahtunut. YLE:n sivuille on koottu kompaktiin pakettiin esiraadin arviot valitusta kirjoista. Itse en ole vielä ehtinyt tutustua kuin Carlsonin kirjaan ja Suomeen palattua uuden käsiksenkin jatko jää hetkeksi jäihin, hoidettavia asioita on kertynyt. Onneksi hyvät kirjat eivät happane vaikka aina kypsyy uusi sato.
MARILYNIN HIUSPINNIN JULKISTUS
Tapahtumien yö järjestetään Tampereella torstaina 6.8.2009.
Romaanini Marilynin hiuspinni julkistetaan Aketeemisen kirjakaupan haastattelussa klo 22.00, joka täten ystävällisenä K U T S U N A ilmoitetaan.
Haastattelutilaisuuden jälkeen epäviralliset jatkot ovat kirjakaupan ”naapurissa” ravintola Katupojassa, Aleksanterinkatu 20.
Tarjoilut omalla vastuulla. Ei ohjelmaa. Sen sijaan ihmisiä, kuulumisia ja kirjallisia keskustelunaiheita. Jos liikut tapahtumien yössä T E R V E T U L O A !
Mietin keväällä millaisen kannen haluaisin uuteen kirjaani. Huomasin Hesarissa jutun Fotofinlandialla palkituista kuvaajista. Henrik Malmströmin mustavalkoisissa kuvissa tehoaa pelkistetty ja käsinkosketeltava tunnelma. Otin yhteyttä ja sain kuvan käyttööni. Erityisesti minua viehättää otoksen sensitiivinen lataus, joka saattaa ilmentää yhtä hyvin iloa kuin suruakin. Tekstillä on tilaa asettua kansien väliin monesta kulmasta katsottuna.
Kustantajani Liken sivuilta ja omilta kotisivuiltani löytyy kirjan lukunäyte sekä tietoa edellisistä julkaisuista.